Asunto ja muuttaminen
Vakituinen asuminen tekee muutosta Suomeen sujuvampaa ja tukee oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä. Pysyvä asunto osoittaa, että muutto on vakituinen, mikä mahdollistaa kotikunnan saamisen. Kotikunta tuo oikeuden kunnan palveluihin ja Kelan etuuksiin.
Kotoutumispalvelut tukevat sinua asunnon hakemisessa, neuvovat vuokrasopimuksen teossa ja asumisen taidoissa. Apuna on kunnan asumisneuvoja tai vuokra-asuntojen isännöitsijä.
Alla on listattuna linkkejä kuntien asumisen palveluihin sekä yksityiseen tarjontaan. Lisäksi kauppojen ilmoitustauluilta sekä sosiaalisen mediasta kuten Facebookin Marketplacesta ja paikkakuntien asuntovälitys -ryhmistä voi etsiä asuntoja.
Kun muutat Suomessa, pitää siitä muistaa ilmoittaa moneen paikkaan.
Alta löydät pienen tarkistuslistan avuksi sekä muita vinkkejä asumiseen.
Muuttamisen tarkistuslista
Täältä löydät vinkkejä ja ohjeita asumiseen Suomessa
Info Finland Housing
Asunnon vuokraamisesta sovitaan vuokrasopimuksessa. Se tulee tehdä aina kirjallisesti ja kaikille sopijapuolille tulee tehdä omat kappaleensa.
Täältä löydät lisätietoja vuokrasopimuksesta.
Kuntien vuokra-asuntotarjonta löytyy alta
Suonenjoen Vuokratalot Oy
Rautalampi
Vesanto
Tervo
Keitele
Pielavesi
Yksityiset asuntomarkkinat
Oikotie
Vuokraovi.com
Sosiaalisen median asuntoryhmät
Koti Keiteleeltä – Myytävät ja vuokrattavat asunnot
Rautalammin myytävät ja vuokrattavat asunnot ja tontit
EU- ja ETA-maiden kansalaiset voivat ostaa omistusasunnon Suomesta ilman rajoituksia ja erillistä lupaa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevat kansalaiset tarvitsevat pääsääntöisesti Puolustusministeriön luvan maa-alueen tai siihen liittyvän kiinteistön hankintaan.
Lupaa ei kuitenkaan tarvita asunto-osakeyhtiön osakkeiden hankintaan, koska tällöin ostaja ei saa maan omistusoikeutta. Poikkeus koskee myös avo- tai avioparia, jos ostaminen tapahtuu molempien nimissä ja toinen ostajista on EU- tai ETA-maan kansalainen.
Oleskelulupa ei ole suora ehto omistusasunnon ostamiselle Suomessa. On kuitenkin tärkeää huomata, että omistusoikeus asuntoon tai kiinteistöön ei automaattisesti oikeuta oleskeluun Suomessa. Mikäli asunnon ostaminen edellyttää pankkilainaa suomalaiselta pankilta, luotonantaja vaatii tyypillisesti voimassa olevan oleskeluluvan tai vakituiset tulot. Jos asunnon ostoon siirretään varallisuutta ulkomailta, ostajan tulee varautua selvittämään pankille varojen alkuperä rahanpesun torjuntaa koskevien vaatimusten (AML) mukaisesti.
Ostaja maksaa varainsiirtoveron kauppahinnasta. Vero ilmoitetaan ja maksetaan esimerkiksi OmaVerossa. Kansalaisuudella ei ole vaikutusta verovelvollisuuteen. Kun Puolustusministeriön lupa on saatu ja varainsiirtovero maksettu, ostaja hakee lainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Lainhuutoa voi hakea ostaja itse, kiinteistövälittäjä tai kaupanvahvistaja.
Lisätietoja asunnon ostamisesta löydät InfoFinlandin sivuilta.
Asunnon ostaminen | InfoFinland
Asuntoa varten tarvitaan sähkösopimus, jos sähkö ei kuulu vuokraan. Sähkösopimuksia tehdään kaksi: myyntisopimus ja siirtosopimus.
Asiakkaan sopiessa sähkönmyyntisopimuksesta, sähkönsiirtosopimus tulee automaattisesti voimaan.
Sähkönsiirtosopimus tehdään sähköverkonhaltijan kanssa. Siirrosta vastaavaa yritystä ei voi valita itse, vaan siihen vaikuttaa se, missä asuu. Sähkönsiirtolasku muodostuu perusmaksusta ja sähkönkulutuksen mukaisesta siirtomaksusta.
Sähkönmyyntisopimusta tehdessä kannattaa verrata eri yrityksiä ja erilaisia sopimuksia. Myyntilaskuun vaikuttavat perusmaksu ja sähkönkulutus. Sähkön hinta ei ole aina sama, vaan se määräytyy sopimuksen mukaan.
Kiinteähintaisessa sopimuksessa sähkön hinta on aina sama. Kiinteähintainen sopimus on voimassa tietyn ajan, esimerkiksi 12 kk tai 24 kk. Kun sopimus päättyy, voi hinta muuttua joko edullisemmaksi tai kalliimmaksi.
Pörssisähkösopimuksessa sähkön hinta vaihtelee pörssin mukaan. Päivän hinnat julkaistaan aina edellisenä päivänä. Pörssisähkön hinta voi vaihdella voimakkaasti vuoden ja vuorokauden, jopa varttituntien välillä. Päivän hintaan vaikuttavat esimerkiksi sää ja se, kuinka paljon sähköä käytetään.
Suomessa panostetaan jätehuoltoon ja kierrättämiseen. Kotien jätteistä lajitellaan pahvi, paperi, lasi, metalli, muovi, sekajäte, vaarallinen jäte, sähkölaitteet sekä paristot yleensä erikseen. Lajittelemalla ja kierrättämällä oikein, voidaan näistä tehdä uusia tuotteita.
Täältä lisää kierrätyksestä ja jätehuollosta.
Suomessa ostaessasi tuotteita pulloissa ja alumiinitölkeissä, voit palauttaa näistä useimmat takaisin kauppojen pullonpalautusautomaattiin ja saada tuotteista jo maksetun pantin takaisin. Lisää pullojen ja tölkkien palautuksesta.